Kansainvälistä mallioikeusjärjestelmää (ns. Haagin sopimuksen Geneven asiakirja) on pyritty kehittämään ja laajentamaan jatkuvasti. Viimeisimpänä tärkeänä maana sopimukseen on liittynyt Etelä-Korea (1.7.2014 alkaen), ja juuri eilen julkaistun tiedon mukaan aivan näinä päivinä liittymisestään järjestelmään ilmoittavat myös USA ja Japani.
Mallioikeus eli tuotteiden ja niiden osien ulkomuodon ja -asun (design) suojaus ja niiden lukuisat käyttömahdollisuudet IPR -salkun osana ovat kuitenkin edelleen monille yrityksille hieman tuntemattomia.
Mallioikeuslainsäädäntö EU:ssa on jo suurelta osin harmonisoitu ja sen myötä myös oikeuksien hakeminen ja käyttäminen on kasvanut. Yhdenmukainen hakemusmenettely on tehnyt mallioikeudella suojaamisesta nopeaa, suhteessa hyvin edullista ja ennen kaikkea erittäin tarpeellista huomioiden suuret EU-kotimarkkinamme ja suojauksien kasvavan määrän muualla maailmassa.
Mallioikeuksien perusperiaatteissa on kuitenkin kansainvälisesti huomattavasti suurempia maakohtaisia eroja kuin esimerkiksi patenttien tai tavaramerkkien kohdalla. Voimassaoloajat ja mallioikeuden suojan kohde esimerkiksi vaihtelevat maittain. Tästä hyvänä esimerkkinä mallien voimassaolo, joka on EU:ssa maksimissaan 25 vuotta, USA:ssa 14 vuotta ja Kiinassa vain 10 vuotta. Mallioikeus soveltuu myös hyvin käyttöliittymien (graphical user interfaces eli GUIs) suojaamiseen EU:ssa. Vastaavaa mahdollisuutta suojata käyttöliittymiä ei kuitenkaan ole kaikissa mallioikeuslainsäädännön omaavissa maissa.
USA:n ja Japanin liittyminen kansainväliseen mallien hakemusjärjestelmään voidaan nähdä sekä mahdollisuutena että myös pienenä uhkana EU-markkinoille. Kansainvälisen hakemusmenettelyn kautta amerikkalaisten ja japanilaisten yritysten on nyt helpompaa ja kustannustehokkaampaa suojata muotoiluaan myös EU:ssa ja kansallisesti myös muissa Haagin sopimuksen jäsenvaltioissa/alueilla, kuten Suomessa.
Tämän myötä laadukkaasti ja yhtiön IPR-strategian mukaisesti tehtyjen mallirekisteröintien merkitys kasvaa myös EU:n kotimarkkinoilla. Näiden suurten markkinoiden liittyminen järjestelmään vaikuttaa oletettavasti myös oikeuksien käyttämisen aktiivisuuteen EU-markkinoilla.
Kansainvälisten IPR -sopimusten laajentuessa on aina tärkeää tarkistaa yhtiön IPR-strategia ja arvioida, onko sitä tarpeen hienosäätää tai jopa muuttaa hieman yrityksen toimialasta riippuen. Erityisesti muotoilun suojauksen mahdollisuudet sekä rajoitukset on hyvä tunnistaa, ja hyödyntää ne täyteen arvoonsa omaan liiketoimintaan parhaiten soveltuvalla tavalla.